Sisällysluettelo:


Osa 1 — Viisi ensimmäistä peliä
Osa 2 — Jakautuuko aikajana?
Osa 3 — Oraakkelit ja kadonnut trilogia
Osa 4 — Onko Four Swords osa aikajanaa?
Osa 5 — The Wind Waker ja suuri tulva





Great Sea Skyloft Hyrule Field



HUOM! Sivusto sisältää paljon merkitsemättömiä spoilereita! Pelien esittelysivut ja arvostelut ovat kuitenkin kohtuullisen spoiler-vapaita.


Zelda.arkku.net 2006-2012

Ylläpito

The Legend of Zelda -sarjan aikajana (2006)

Tämä vuonna 2006 kirjoitettu artikkelisarja valottaa taustoja The Legend of Zelda —sarjan silloisesta aikajanakäsityksestä. Artikkelisarja käsittelee aikajanan ennen Twilight Princessin julkaisua. Tuoreemman käsityksen Zeldojen aikajanasta voi lukea Royalassassinin kirjoittamasta vastaavasta artikkelisarjasta, vuosimallia 2011, täältä

Osa 1 — Viisi ensimmäistä peliä

The Legend of Zelda -pelisarja tunnetaan ympäri maailmaa monista merkkipaalun omaisista saavutuksistaan oman tyylilajnsa kehittäjänä sekä suunnannäyttäjänä. Yksi näistä on aikaansa edellä ollut juonellinen kerronta, joka nivoo yhteen pelin tapahtumia pelaajan määrittämällä tahdilla.

Yksittäisten pelien juonet avautuvat pelaajalle tarinan edetessä, mutta usein saattaa jäädä tunne siitä, että Zeldan maailmaan liittyy paljon enemmänkin kerrottavaa. Varmasti jokainen on joskus miettinyt, miten pelit liittyvät toisiinsa ja miksi ne toisinaan tuntuvat täysin irrallisilta luomuksilta. Tämä artikkelisarja pyrkii parhaansa mukaan valottamaan Zelda-pelien aikajanaa kokonaisuutena ja kertaamaan sen 20-vuotista historiaa.

Aloitetaan aikajanan rakennus Linkin ensimmäisestä seikkailusta, vuonna 1986 julkaistusta The Legend of Zeldasta. Peli oli juonellisesti hyvin yksinkertainen: Ganon on joukkoineen hyökännyt Hyruleen ja varastanut kuninkaallisperheeltä Triforce of Powerin. Hän havittelee myös muita Triforcen osia saavuttaakseen Hyrulen herruuden. Prinsessa Zelda särkee oman osansa, eli Triforce of Wisdomin, kahdeksaan osaan ja kätkee palaset ympäri valtakuntaa, jotta se ei päätyisi Ganonin käsiin. Linkin tehtävä on luonnollisesti koota palaset ja kukistaa Ganon.

Kahta vuotta myöhemmin julkaistussa jatko-osassa, Adventure of Linkissä, pääosaa näyttelee samainen Link. Tällä kertaa tehtävänä on löytää Hyrulen muinaisen kuninkaan piilottama Triforce of Courage ja sen avulla herättää ikuista unta nukkuva Zelda, sekä estää Ganonin henkiinherätys. Kuninkaalisperheellä on siis edellisen seikkailun jäljiltä hallussaan jo kaksi muuta Triforcen osaa, Power ja Wisdom.

Vuonna 1991 julkaistu A Link to the Past tarkoittaa suomeksi käännettynä yhteyttä menneisyyteen. Nimi on varsin kuvaava, sillä peli kertoo kahden ensimmäisen Zelda-pelin sankarien esi-isistä ja siitä miten Triforce oli ylipäätään päätynyt kuninkaallisperheen haltuun. Pelin ohjekirjassa ja alkudemossa kerotaan sodasta, jossa Hyrulen ritarit menettävät henkensä puolustaessaan seitsemää Sagea, jotka sinetöivät Ganondorfin Sacred Realmiin. Ganon oli päässyt Sacred Realmiin, Triforcen lepopaikkaan, mutta jäi lopulta sisälle vangiksi, eikä hänen Triforcelle tekemänsä toive vaikuttanut ulkomaailmaan. Ganonin ansiosta Sacred Realm muuttui hyvin synkäksi paikaksi, jota pelissä kutsutaan The Dark Worldiksi. Sieltä käsin hän yritti uhrata seitsemän Sagen jälkeläiset, jotta Sacred Realmin sinetti purkautuisi.

Neljäs Zelda peli oli suoraa jatkoa edeltäjälleen. Link’s Awakening oli ensimmäinen peli joka sijoitui Triforce -juonikuvion ulkopuolelle. Ganonin kuoltua Link oli Triforcen avulla palauttanut Hyruen entiselleen ja tuonut sen Hyrule Castleen turvaan. Kun valtakunnassa koitti rauha, lähti Link matkalle, josta palatessaan hän haaksirikkoutui mystiselle Koholint saarelle, josta pelin seikkailu sai alkunsa.

Sarjan seuraava osa Ocarina of Time vastaa tapahtumiltaan todella paljon A Link to the Pastin prologia. Nämä kaksi eroavat kuitenkin toisistaan siinä määrin, ettei Ocarinan tarinaa voida pitää samana kuin A Link to Pastin. Yleinen käsitys on, että Ocarinan oli alunperin tarkoitus kuvata nuo tapahtumat, mutta juonta jouduttiin syystä tai toisesta muuttamaan. Joka tapauksessa Ocarina of Time on tähän astisista peleistä ainoa jonka paikka aikajassa on varma. Zelda sarjan isähahmo Shigeru Miyamoto on vahvistanut tiedon siitä, että se on sarjan ensimmäinen peli.

Tähän menessä aikajana ei ole jättänyt suurempaa tulkinnan varaa, mutta tulevat pelit tekivät aikajanasta hyvin vaikeaselkoisen ja monitulkintaisen. Niihin päästään käsiksi artikkelin seuraavassa osassa.



Osa 2 — Jakautuuko aikajana?

Ennen vuotta 2000 Zelda sarjan aikajanasta ei ollut suurempaa kiistelyä. Kaikki julkaistut viisi peliä pystyi helposti järjestämään toimivaksi janaksi, joka kulki näin:

Ocarina of Time -> A Link to the Past -> Link’s Awkening -> The Legend of Zelda -> Adventure of Link

Ensimmäinen kolmiulotteinen Zelda, Ocarina of Time, synnytti kuitenkin yhden perustavanlaatuisen ongelman. Pelin moniselitteinen loppu ei tehnyt selväksi mihin sarja jakoi kulkuaan Ocarinan jälkeen. Pelin lopusta juonellisesti lähes suoraan jatkuva Majora’s Mask antoi ymmärtää, että tarina jäi pysyvästi seuraamaan Linkin lapsuuden seikkailuja, tämän pelastettua Hyrulen valtakunta aikamakailun avulla Ocarina of Timessa. Aikanaan tämä tuntui järkevältä, kunnes Majora’s Maskin ohjaaja Eiji Aonuma eräässä haastattelussa kertoi vuonna 2002 julkaistavan Wind Wakerin olevan ajallisesti jatkoa Ocarinan aikuis-Linkin tarinalle. Haastattelun käännöksen voi tulkita kahdella eri tapaa, joko Aonuma tarkoitti, että Wind Waker sijoittuu ajallisesti satoja vuosia aikuis-lopun jälkeen tai että lapsi-loppu on ikään kuin päätarinajatkumosta irrallinen ajan haara.

Näin sai alkunsa kuuluisa jakautuneen aikajanan teoria (The Split Timeline Theory), joka sai monet kiinnostumaan aikajanan muodosta ja erilaisista variaatioista. Asiasta kiisteltiin peräti seitsemän vuoden ajan ja kysymys jakoi teoreetikot räikesti kahteen koulukuntaan. Väittely sai kuitenkin melko hiljattain yllättävän päätöksen. Maaliskuussa 2007 Japanin Nintendon virallinen sivusto Nintendo Dream julkaisi Eiji Aonuman haastattelun joka käsitteli Twilight Princessia. Haastattelussa Aonuma vahvisti lopulisesti Wind Wakerin ja Twilight Princessin olevan “rinnakkaisia” eli vaihtoehtoisissa todellisuuksissa. Haastattelu otettiin vastaan ristiriitaisin tuntein ja se jouduttiin kääntämään useita kertoja ennen kuin kaikki olivat vakuuttuneita sen aitoudesta ja todellisesta merkityksestä.

Ennen tämän haastattelun julkaisua, aikajanan muoto oli täysin pelaajan mielipiteestä kiinni. Todisteita oli roppakaupalla molempiin suuntiin ja kiistely jatkui tuloksettomana. Twilight Princessin julkaisu antoi paljon tukea jakautuneelle mallille ja lopulta vahvistus tuli suoraan pelin ohjaajalta.

Aikajana ei liiemmin kiinnostanut pelaajia ennen kuin se muttui niin monitulkintaiseksi. Aikanaan The Wind Waker ei vastannut kysymyksiin, jotka Ocarina of Timen loppudemo aiheuti, eikä se kertonut mitään aikajanan jakautumisesta. Vielä vähemmän asiaa korjasi Majora’s Maskin jälkeen julkaistu kaksikko The Oracle of Ages ja The Oracle of Seasons. Kumpikaan näistä peleistä ei ensi katsomalla tuntunut liittyvän aikajanaan millään tavalla. Soppaa saapui myös hämmentämään kolme Four Sword peliä, jotka veivät tarinaa niin kauas alkuperäisestä juonikuviosta, että monet päätivät jättää kyseiset pelit aikajanasta kokonaan pois.

Seuraavassa osassa käsitelläänkin pahamaineisia Oracle -pelejä ja niiden paikkaa aikajanassa.



Osa 3 — Oraakkelit ja kadonnut trilogia

Vuonna 2001 julkaistiin Zeldan aikajanan kannalta pahamaineinen kaksikko nimeltään Oracle of Seasons ja Oracle of Ages. Pelin tuottanut Flagship, oli Nintendon, Capcomin ja Segan yhteistyöhanke, jonka tarkoituksena oli alunperin muodostaa Oracle peleistä trilogia, mutta lukuisten myöhästelyjen ja lykkäysten jälkeen Nintendo ilmoitti julkaisevansa kolmen pelin sijasta kaksi.

Pelaaja voi yhdistää pelit syöttämällä niistä kerättyjä koodeja pelistä toiseen ja lopulta pelaamaan linkitetyn pelin, joka uusien esineiden lisäksi paljastaa kokonaan uuden loppuratkaisun. Nintendon mukaan koodijärjestelmä ei toiminut kolmen pelin välillä, joten trilogian julkaisu ei ollut mahdollista. Trilogia kulki pitkään työnimellä The Triforce Trilogy ja sen huhuttiin kertovan uudelleen kahden ensimmäisen Zelda seikkailun tarinat ja lisäävän tarinaan kolmannen puuttuvan osan, joka oli alunperin suunnitteilla NES konsolille. Jäänteitä näistä aikeista on nähtävissä eniten Oracle of Seasonsissa, jonka luolastoissa on kuusi loppuvastusta ensimmäisestä Zeldasta. Myös jotkin Seasonsin luolastoista muistuttavat ensimmäisen Zeldan vastaavia.

Jo valmiiksi myöhässä tulevat pelit jouduttiin kolmannen osan peruutuksen takia tekemään monilta osin kokonaan uudestaan. Myös alkuperäiset juonet lensivät roskakoriin ja uudet kirjoitettiin kovassa kiireessä. Jos alkuperäisten pelien oli tarkoitus täydentää alkuperäisten Zeldojen tarinoita ja tehdä sarjaa selkeämmäksi, tekivät uudelleen kirjoitetut Oracle of Seasons ja Ages täysin päinvastoin. Peleistä ei löydy juonellisia viittauksia muihin peleihin kuin nimeksi. Tarinat sijoittuvat kokonaan Hyrulen ulkopuolelle ja kauas mistään valmiista juonikuvioista. Kaikesta huolimatta peleille löytyy kuin löytyykin paikka aikajanasta, itseasiassa useitakin paikkoja.

Pelien ainoat viittaukset muihin peleihin ovat seuraavat: Alkudemosta näemme, että Triforce on Hyrule castlessa kokonaisena. Linkitetystä pelistä käy ilmi, että Ocarina of Timesta tuttu noita Twinrowa aikoo herättää henkiin Linkin surmaaman Ganonin. Linkin kilvessä on lisäksi tismalleen sama kuviointi kuin A Link to the Pastin ja Link’s Awakeningin Linkillä. Linkitetyssä pelissä esiintyvä prinsessa Zelda tuntee Linkin entuudestaan. Oracle pelejä aikajanalla edeltävän pelin on siis vastattava näitä tosiseikkoja. Kolme jo tuohon aikaan julkaistua peliä täyttivät nämä vaatimukset, jokaiselle löytyy omat perustelunsa.

Kolmikosta ensimmäinen on Adventure of Link, eli toinen niistä peleistä, jotka alunperin oli tarkoitus kertoa The Triforce Trilogyssä uudestaan. Pelin lopussa Ganon makaa yhä haudassaan, jonne Link hänet toimitti ensimmäisessä Zelda seikkailussaan. Myös koko Triforce on kuninkaallisperheen hallussa, sillä Adventure of Linkin lopussa Link löytää kauan kadoksissa olleen Triforce of Couragen. Muutama seikka ei kuitenkaan tue tätä teoriaa. Linkin kilven kuviointi ja muu varustus on täysin erilainen kuin The Legend of Zeldassa ja Adventure of Linkissä. Lisäksi AoL:n Link on pelin ohjekirjan mukaan lähes kuusitoista vuotias, kun taas Oracle pelien Link on tätä selvästi nuorempi. Peli voisi periaatteessa sijoittua monta sukupolvea AoL:n jälkeen, mutta tämä on epätodennäköistä, sillä AoL:ssä legendaarisen nukkuvan Zeldan herätys kumoaa kuninkaallisperhettä koskevan lain, jonka mukaan kaikkien prinsessojen nimeksi tulee antaa Zelda.

Seuraava ehdokas on A Link to the Past, jonka lopussa Link surmaa Ganonin Sacred Realmissa ja vastaanottaa tältä kokonaisen Triforcen. Tätä väitetä tukee Linkkien ulkomuodon lähes täydellinen yhdenmukaisuus ja identtinen kilven kuviointi. Linkit ovat todennäköisesti myös iältään lähellä toisiaan. Väitettä tukee osittain myös se, että linkitetyn Oracle pelin lopussa Link lähtee venellä kohti Hyrulea ja A Link to the Pastin jälkeen sijoittuvan Link’s Awakeningin alussa Link seilaa purjeveneellä, kunnes ukkosmyrsky pirstoo veneen.

Link’s Awakeningin ohjekirjan prologissa mainitaan kuitenkin muutama asia, joka sijoittavat Oracle pelit mitä todennäköisimmin sen jälkeen. Ohjekirja mainitsee, että kukistettuaan Ganonin Link jätti Hyrulen ja lähti kohti uusia seikkailuja karaistakseen itseään, uusien Hyrulea uhkaavien vaarojen varalta. Pitkän ja tuloksekkaan matkan jälkeen myrsky kuitenkin ajoi hänet Koholintin saarelle, jonne koko peli sijoittuu. Tekstissä viitataan suoraan A Link to the Pastin tapahtumiin, nimeämällä pelin Link The Legendary Heroksi joka Hylialaisen ennustuksen mukaisesti kukisti Ganonin.

Tämä on Oracle pelien kannalta ongelma, sillä vaikka Link kukistikin Ganonin linkitetyssä pelissä, ei siihen liittynyt minkäänlaista ennustusta, eikä Linkiä voida todistaa The Legendary Heroksi. Lisäksi laivat, joilla Link matkustaa kummassakin pelissä ovat eri näköisiä. Näin meille jää yksi hyvin perusteltu vaihtoehto, johon ei liity minkäänlaista ongelmaa: Oracle pelit sijoittuvat Link’s Awakeningin jälkeen. Väitettä tukee kaikki samat agumentit, kuin pelien sijoittamista A Link to the Pastin jälkeen, mutta LA:n prologi ei tässä versiossa ole ongelma, kuten eivät erinäköiset veneetkään.

Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että alunperin Oracle peleistä kolmannen oli tarkoitus olla jatkoa Adventure of Linkille. Oracle pelien tapahtumat sopivat lähes täydellisesti myös tämän pelin jatko-osaksi ja se saattaakin olla ollut alunperin tekijöiden tarkoitus. Allekirjoittanut pitääkin siis tätä vaihtoehtoa periaatteessa yhtä hyvänä kuin sitä edellä mainittuakin.

Seuraava osa pureutuu vielä monta astetta hankalampaan trilogiaan, nimittäin The Four Sword -peleihin ja ennen Twilight Princessiä julkaistujen pelien aikajanan kauniiseen päätökseen.



Osa 4 — Onko Four Swords osa aikajanaa?

Artikkelin edellisessä osassa tarkasteltiin Flagshipin valmistamia Oracle-pelejä ja niiden kieltämättä hankalaa sijoittamista aikajanalle. Vielä Oracle pelejäkin enemmän hämmennystä aiheutti Flagshipin varhain vuonna 2003 julkaisema Four Swords. Peli julkaistiin samalla pelikasetilla A Link to the Pastin uusitun version kanssa Gameboy Advancelle. Pelattavan sisällön lisäksi A Link to the Pastin dialogi oli uusittu vastaamaan enemmän alkuperäistä japanin kielistä versiota. Tämän lisäksi peleistä pystyi avaamaan uusia ominaisuuksia, jotka toimivat molemmissa peleissä.

Four Swordin tekee ongelmalliseksi sen melko vähäpätöinen juoni, joka noudattaa hyvin perinteistä, varhaisista Nintendo-peleistä tuttua kerrontaa. Alkuasetelma selostetaan pelin alussa, jonka jälkeen lähdetään seikkailemaan kunnes lopuksi kohdataan sankarin arkkivihollinen. Pelin ilmestyessä sen juoni ei luonut viittauksia mihinkään jo julkaistuun Zeldaan. Sen sijaan se kertoi prologissaan mystisestä Four Sword -miekasta ja sen kantajansa, joka jakautui miekan voimien ansiosta neljäksi miekkamieheksi. Nämä neljä identtistä sankaria yhteisvoimin päihittivät kauniita neitosia kaappaavan Vaati -velhon. Four Swordsin alussa Vaati on vangituna tuon maagisen miekan sisällä, joka lepää kunnia paikallaan Four Sword Shrinessa. Peli lähtee käyntiin kun Vaati pakenee vankilastaan.

Juonellisesti heikkona pidettyä Four Swordsia oli näillä eväillä täysin mahdotonta sijoittaa mihinkään kohtaan Zeldan aikajanaa ja monet hylkäsivätkin sen pelkkänä A Link to the Pastin bonus pelinä. Vasta vuotta myöhemmin julkaistu Four Swordsin jatko-osa Four Swords Adventures antoi vihjeitä siitä, että peleille löytyi kuin löytyikin järkevä paikka aikajanasta. Useita Zelda pelejä ohjannut Eiji Aonuma kertoi FSA:n jatkavan suoraan edeltäjänsä juonta samoilla hahmoilla. Tällä kertaa Hyrulea uhkasi Vaatin lisäksi myös uudelleen syntynyt Ganon.

FSA:ssa on paljon viittauksia muihin peleihin, etenkin edellä mainittuun A Link to the Pastiin. Pelissä kerrotaan muun muassa kuinka Ganon saa haltuunsa vakio aseensa The Trident of Powerin. Tämä ase esiintyi monissa aiemmissa Zelda peleissä, jotka tuleekin kaiken järjen mukaan sijoittaa FSA:n jälkeen. Trident of Power on tähän mennessä esiintynyt A Link to the Pastissa, Link’s Awakeningissa ja Oracle peleien lisäksi japanilaisessa BS Zeldassa, jota ei kuitenkaan yleensä lueta aikajaan kuuluviin peleihin.

Tridentin lisäksi peli sisältää myös muita erittäin vahvoja siteitä A Link to the Pastiin, joista suinkaan vähäisin ei ole molempien karttojen ilmiselvä yhdennäköisyys. Kartoissa on roppakaupalla yhteisiä maamerkkejä, kuten esimerkiksi Forest of Light/Lost Woods, The Desert Colossus, Death Mountain, Hyrule Castle, Eastern Palace ja Kakariko Village. Tämän lisäksi monet Hyrulen joet kulkevat jokseenkin samoja uomia. Hauskana yksityiskohtana FSA:ssa on metsä nimeltä Forest of Light, jonka eteläisessä reunassa on Kakariko Village. Kylässä vilisee paljon varkaita, jotka Linkin täytyy heittää aidan yli kyseisen metsän reunaan. ALttP:ssä on samalla paikalla on metsä nimeltä Lost Woods joka kuhisee saman näköisiä rosvoja, joita ei Kakarikossa enää näy.

Rosvoja paljon vahvempi todiste pelien yhteydestä on kuitenkin Hyrulen ritarien kuoleminen FSA:n aikana taistelussa Ganonin joukkoja vastaan. ALttP mainitsee muutamaan otteeseen peliä edeltävän sodan nimeltä The Demon War, jossa Hyrulen ritarit menehtyvät samaisissa merkeissä. Myös ALttP:ssä mainitulla Imprisoning Warilla ja FSA:lla on monia yhtäläisyyksiä, mutta ne ovat jokseenkin tulkinnan varaisia, joten mitään varmoja yhtäläisyyksiä ei voida osoittaa. Joka tapauksessa nämä pelit liittyvät niin selvästi toisiinsa, ettei sitä voi olla noteeraamatta, mikä osoittaa sen, että Four Sword pelit ovat sittenkin osa aikajanaa ja eräänlaista alkusoittoa A Link to the Pastille.

Kolmas Four Sword peli, The Minish Cap, on toistaiseksi viimeisin kaksiulotteinen Zelda seikkailu. Pelin paikasta aikajanalla liikku mitä erilaisimpia teoriota. Monet näistä ovat mahdollisia ja kaikkiin liittyy omat ongelmansa. Muun muassa näitä asioita käsitellään artikkelin seuraavassa osassa, joka kertoo Wind Wakerista ja suuresta tulvasta.



Osa 5 — The Wind Waker ja suuri tulva

Ilmestyessään the Wind Waker aiheutti suuren kohun aikajanan tulkitsijoiden keskuudessa. Tämä johtui lähinnä siitä, että Ocarina of Timen ajateltiin kuvastavan The Imprisoning Waria A Link to the Pastin taustatarinasta. The Wind Waker oli kuitenkin tarinansa puolesta jatkoa Ocarina of Timen tarinalle, luoden useita viittauksia the Hero of Timeen ja Ocarinan Sageihin. Ongelma oli siinä että TWW lopussa Hyrule on edelleen tulvan vallassa, eikä tämä pelaa yhteen A Link to the Pastin taustatarinoiden kanssa. Tämä onkin yksi monista syistä asettaa nämä pelit erillisille aikajanoille.

Pelin juoni on kuitenkin kenties koko pelisarjan omaperäisin ja aikajanan kannalta hyvin tärkeä. Peli käynnistyy kertomuksella, jossa kerrotaan kuinka The Hero of Time, eli Ocarina of Timen Link, kukisti Ganonin aikamatkustuksen ja Master Swordin avulla. Rauhaisamman ajanjakson jälkeen Ganon kuitenkin murtautui Sagejen vankilasta, yrittäen jälleen kerran kaapata Hyrulen valtakuntaa itselleen. Ganonin ylivoiman edessä kuningaskunta vaipui epätoivoon ja toivoi Hero of Timen jälleen palaavan pelastamaan heidät. Jumalten valitsemaa sankaria ei kuitenkaan ilmaantunut, joten vailla parempaa vaihtoehtoa jumalat käskivät ihmisten paeta Hyrulen vuortenhuipuille. Jumalat olivat päättäneet hukuttaa Hyrulen yötäpäivää kestävällä sateella, joka jatkui kunnes vain vuortenhuiput jäivät näkyviin uuden meren pinnalta. Ajan myötä koko Hyrule unohtui ja vain harvat enää kantoivat minkäänlaisia merkkejä vanhasta ajasta.

Peli sijoittuu siis vuoren varmasti aikuis-aikajanalle, sillä alkudemo kertoo nimenomaan tuon aikajanan tarinaa. Ennen tulvaa The Hero of Time oli selvästikin ollut melko tunnettu ja arvostettu henkilö. Merenpohjassa sijaitsevassa vanhassa Hyrulessa on hänen näköispatsaansa ja joillain hylianeilla on ollut tapana pukea pojat tietyssä iässä perinteiseen Kokiri asuun toivoen heille samaa rohkeutta ja jumalten siunausta kuin Hero of Timelle. The Wind Wakerin tapahtumien aikaan vain yhdellä saarella tämä perinne on yhä voimissaan, tosin saaren asukit eivät tunnu tietävän mistä perinne on tarkalleen ottaen saanut syntynsä. Joka tapauksessa pelaaja voi huoletta olettaa, että Ocarina of Timen tapahtumista on kulunut jo useita vuosisatoja.

On siis selvää, että Ocarina of Timen ja suuren tulvan välillä ei tapahdu mitään muuta merkittävää kuin Ganondorfin pako Evil Realmista ja tämän yritys vallata Hyrule. Ennen Twilight Princessin julkaisua molemmat pelit ohjannut Eiji Aonuma kuitenkin sanoi Twilight Princessin olevan Ocarina of Timen jatko-osa. Jopa pelin työnimi oli The Wind Waker 2. Aonuma kuitenkin perui puheensa vuonna 2007 annetussa haastattelussa, josta käy ilmi että pelit tapahtuvat rinnakkaisissa todellisuuksissa.

The Wind Waker loppuu kohtaukseen, jossa Hyrulen muinainen kuningas Daphnes Nohansen Hyrule päättää hukuttaa vanhan valtakuntansa lopullisesti merenpohjaan. Ganondorf on menettänyt Triforce of Powerin ja saanut päälakeensa Master Swordin. Kuningas lähettää Linkin ja Zeldan takaisin pinnalle ja hautautuu itse putoavan meren alle todeten, että Linkin ja Zeldan tulee luoda uusi maailma heille itselleen ja unohtaa vanha Hyrule. Master Swordista kivettynyt Ganondorf jää meren pohjaan ja yhdistetty Triforce palaa Sacred Realmiin.

Monet tulkitsivat Daphnesin sanat siten, että tämä on vihoviimeinen Zelda seikkailu vanhasta Hyrulesta, joten The Wind Wakerin jälkeen sijoittuvissa Zeldoissa ei voi esiintyä Hyrule nimistä maata. Tähänastisista julkaisuista yksikään ei kuitenkaan täytä tätä vaatimusta, joten The Wind Waker olisi tämän päättelyn mukaan juonellisesti viimeinen Zelda. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kaikki aiemmat seikkailut sijoittuisivat OoT:n ja TWW:n väliin. Tästä seuraa kuitenkin yksi perustavanlaatuinen ongelma: Miksi The Hero of Time olisi niin merkittävä henkilö, joka on selvästi ollut ihmisille suorastaan kansallissankari ennen tulvaa, jos Hyrulen olisi pelastanut ainakin viisi eri sankaria ennen The Wind Wakeria? Voimme siis olettaa, että pelit ovat suoraan jatkoa toisilleen.

Kysymys kuuluukin: Mikä peli sijoittuu seuraavaksi? Tähänkin Nintendo on ystävällisesti antanut varman vastauksen, sillä vuoden 2007 lopulla julkaistava Phantom Hourglass on suora jatko-osa The Wind Wakerille. Pelissä näemme miten The Hero of Windsin ja Tetran seikkailut jakuvat suurella merellä. Mutta mitä seuraavaksi? Tätä emme luonnollisesti voi kovin varmasti päätellä ennen Phantom Hourglassin julkaisua, mutta hyviä arvauksia ainakin on tarjolla.

Hyrulen tulevaisuudesta liikkui pitkään villejä arvailuja, muunmuassa, että Link ja Zelda löytävät uuden mantereen, jonka eri alueet nimetään samoilla nimillä tai, että tulva lopulta laskee ja vanha Hyrule paljastuu meren pohjasta. Harva kuitenkin huomioi erään seikan, jonka Deku Tree mainitsee Korokien seremonian jälkeen. Deku Tree kertoo, että Korokit istuttavat puita kaikille meren saarille jotta saaret kasvaisivat ja yhdistyisivät yhdeksi mantereeksi. Phantom Hourglassin jälkeisessä pelissä siis seikkaillaan tällä uudella mantereella, joka on periaatteessa sama vanha Hyrule. Tämän pelin tulisi täyttää TWW:n lopun asetelma, olettaen että PH ei tee siihen muutoksia: Triforce on yhdistettynä Sacred Realmissa ja Master Sword on kiinni kivettyneessä Ganondofrissa, joka on todennäköisesti kuollut.

Periaatteessa A Link to the Past sopii edelleen seuraavaksi peliksi, mutta on olemassa toinenkin vaihtoehto. Kuten edellisessä artikkelissa mainitsin miten Four Swords Adventures saattaa toimia erinomaisesti alkusoittona A Link to the Pastin tapahtumille ja selittää miten Ganondorf on syntynyt uudelleen puuttumatta Triforceen millään tavalla. Jos katsomme, että FSA on ALttP:n edeltäjä täytyy Four Swordsinkin sijoittua samaan ketjuun, sillä FSA on sen suora jatko-osa. Four Sword trilogian kolmas osa The Minish Cap on juonellisesti ennen kahta muuta, mutta sitä ei ole välttämättä pakko sijoittaa The Wind Wakerin jälkeen. Se olisi kuitenkin melko järkevää, sillä TWW:ssä puhutaan yksinomaan The Hero of Timestä, eikä muista Hyrulen sankareista. Jotkut tosin sijoittavat The Minish Capin ennen Ocarina of Timen tapahtumia, se on mahdollisuus, johon en liiemmin puutu koska sen puolesta ei ole esitetty tarpeeksi vahvoja perusteita. Tulvan jälkeiseen Hyruleen TMC soipii ainakin niillä perusteilla, että the Palace of Windistä alas katsottaessa alla näkyy meri jossa on saaria. TMC ei myöskään liity mitenkään Master Swordiin tai Triforceen ja se sopii mainiosti ennen Four Swordsia.

Monet ovat kuitenkin sitä mieltä, että ALttP sopii paremmin TP:n perään muunmuassa siksi, että se selittää miten Master Sword on päätynyt Lost Woodsiin. Tämän näkemyksen kannattajat sijjoittavatkin usein kaikki Four Swords pelit Phantom Hourglassin perään aikus-aikajanan jatkoksi, pitäen vahemmat pelit lapsi-aikajanalla.

– Uncle Meat